Koronakeikan järjestäminen livestreamina

Koronaviruspandemian edetessä poikkeusajat ovat koittaneet myös Suomessa, ja suomalaisten liikkumista ja kokoontumista on usean muun maan tapaan voimakkaasti rajattu. Eräänä näkyvänä seurauksena tästä valtaosa keikkapaikoista on toistaiseksi sulkenut ovensa tai vähintään peruuttaneet ohjelman, ja artistit ovat jääneet lehdelle soittelemaan. Sosiaalisessa mediaan on alkanut ilahduttavasti putkahdella pienten ja suurten artistien järjestämiä livestream-esiintymisiä, joita myös koronakeikoiksi on alettu kutsumaan.

TELMU ry kannustaa tällaiseen toimintaan voimakkaasti! Haluammekin osaltamme tukea esittävän taiteen toteuttamismahdollisuuksia tarjoamalla lyhyen ohjeistuksen käytännön vinkeillä laadukkaan livestreamin toteutukseen. Tällä ohjeistuksella haluamme osoittaa tukemme etenkin pienille bändeille ja artisteille, joiden väylät itseilmaisuun saattavat jäädä täysin olemattomiin keikkojen peruuntuessa. Tämän takia tämä ohjeistus on suunnattu ensisijaisesti amatööri- ja harrastajamuusikoille, joten neuvot ovat kenties tuttuja kokeneemmille muusikoille ja ääniteknikoille.

Ohjeistuksessa käydään havainnollistavien kuvien kanssa läpi Facebookiin striimin luominen, tarvittavia laitteita sekä käytännön vinkkejä äänen käsittelyyn ja piuhojen vetämiseen. 

Pähkinänkuoressa

Yksinkertaisimmillaan livestreamin luomiseen tarvitaan vain älypuhelin tai kannettava tietokone. Molempien kohdalla käytännössä kaikista nykylaitteista löytyy mikrofonit ja kamerat esityksen jakamiseen. Mainosta keikkaa hieman etukäteen someseuraajillesi, H-hetken tullen avaa livestream ja esiinny. Esityksen intiimiys on takuulla taattu, ja tunnelma välittyy varmasti. Tätä lähestymistapaa voivat käyttää niin yksin kuin yhdessä esiintyvät artistit, bändit ja orkesterit.

Äänenlaatu on kuitenkin mahdollista nostaa uudelle tasolle laitteilla, joita pyörii takuulla useiden muusikoiden kodeissa ja treenikämpillä. Kyseiset laitteet ovat mikseri, vähintään kaksikanavainen USB-äänikortti ja läppäri. Tämän lisäksi jokainen instrumentti vaatii luonnollisesti joko mikrofonin tai kytkemisen “suoraan linjaan”. (Jota suosittelen syntetisaattorien ja kosketinsoittimien lisäksi myös sähkökitaralle ja -bassolle, vaikka moni kielisoitinten ystävä onkin vahvistimiinsa kovin kiintynyt.)

Yksinkertaistettuna soittimet ja laulut mikitetään tai kytketään suoraan mikseriin, jossa äänenvoimakkuudet säädetään sopivalle tasolle, jolloin mikserin ulostulo kytketään äänikortin. Mikäli äänikortin ajurit ovat kunnossa, on äänikortti valittavissa äänilähteeksi striimiä avatessa. Kenties näillä ohjeilla osa hoksaa jo, mistä on kyse. Yksityiskohtaisempia ohjeita kaipaavalle suositellaan sen sijaan pidemmälle lukemista.

Streamauspalvelut

Internetissä tarjolla on lukuisia streamauspalveluja, ja sosiaalisen median monoliititkin ovat vakiinnuttaneet streamauksen osaksi perustoimintojaan. Sekä Facebook että Instagram mahdollistavat streamauksen todella helposti, jonka lisäksi tarjolla on myös selkeästi videoihin keskittyneitä palveluita, kuten Youtube ja Twitch. Koska tämän ohjeistuksen painopiste on piuhojen vetämisessä eikä läpileikkaavassa somenäkyvyydessä, paneudumme toistaiseksi ainoastaan Facebookiin.

Facebook

Facebookissa streamauksen aloittaminen on yksinkertaista. Mikäli yhtyeelläsi on facebook-sivu, löytyy sivun kansikuvan alta luo-palkki, jossa on painike Live

Painiketta klikkaamalla aukeaa Facebook Liven esikatselunäkymä, jossa voit kirjoittaa streamista syntyvässä facebook-julkaisussa näkyvän tekstin, ja voit valita streamissa käytettävän äänilähteen ja kuvalähteen. Mikäli olet päättänyt käyttää äänikorttia äänilähteenä striimillesi, valitse pudotusvalikosta äänikorttisi. Jos äänikortti ei jostain syystä näy, ongelma on todennäköisesti puuttuvissa ajureissa, tai sitten käyttöjärjestelmä ei tue äänikorttia, mikä on valitettavasti mahdollista vanhempien laitteiden kohdalla.

Myös kuvalähde on mahdollista vaihtaa, ja laadukkaamman kameran käyttäminen läppärin webbikameran sijasta parantaa kuvanlaatua huomattavasti. Tämä ohje on kuitenkin ääneen keskittyvä, joten kuvaan liittyvissä asioissa suosittelemme tukeutumaan muihin tietolähteisiin. Esimerkiksi järjestelmäkameran kuvan saamiseksi kuvalähteeksi vaaditaan erillinen tietokoneeseen liitettävä lisälaite. Softapuolella Kiinnostuneita suosittelemme tutustumaan esimerkiksi ilmaiseen OBS Studio -ohjelmistoon (https://obsproject.com/fi), joka monipuolistaa striimin käsittelyn mahdollisuuksia. 

Laitteet

Mikseri

Käytännössä mikä tahansa toimiva mikseri kelpaa. Mikäli vain kanavia riittää jokaiselle instrumentille, ollaan jo voiton puolella - ja vaikka ei riittäisikään, yhdellä mikrofonilla voi mikittää useamman soittimen. Myöhempänä löytyvissä esimerkkikuvissa käytetään Soundcraftin Notepad 102 -mikseriä, jollainen kirjoittajalla sattui käytettävissä olemaan. Vastaavat liitännät löytyvät lähes kaikista muistakin perusmiksereistä. Yksityiskohtaisemmin miksauksen filosofiaan kannattaa tutustua esimerkiksi Youtube-videoiden avulla.

Lyhyesti miksauksesta ja mikseristä: mikseri yhdistää input- eli sisääntuloihin tulevan äänisignaalin eri output- eli ulostuloihin, joista tärkein on toki master-ulostulo, kuvan Soundcraftin tapauksessa MIX L/R -tekstillä merkityt liittimet. 

Koska mikseriin liitetyt mikrofonit ja soittimet tuottavat eri voimakkuuksisia signaaleja (esimerkiksi hiljaisempi laulaja tuottaa hiljaisemman signaalin kuin bassorummun mikrofoni), signaalien tasot tasataan Gain-säätimellä (joissain miksereissä trim). Gain-säädintä ei siis ole tarkoitettu varsinaista miksaamista varten, vaan erivahvuuksisien signaalien tasaamiseen ennen niiden keskinäisen äänenvoimakkuuden säätämistä. Kun signaalit on saatu sopivalle tasolle ja ne eivät clippaa eli ääni ei särje, äänenvoimakkuudet säädetään sopivalle tasolle kanavassa alimpana olevan level-säätimen kanssa. Monissa miksereissä kyseinen säädin on liu’utettava, kuvan mikserissä käännettävä pyöreä säädin. Taajuuskorjaussäätimet (equalizer) ovat yleensä kanavien yläosassa gainin jälkeen, joilla voiadan korostaa kanavan eri taajuuksia. Kuvan mikserissä taajuuskorjaus on vain kanavissa 1 ja 2.

Miksatessa tällaista keikkaa, jossa kaikki ääni tulee mikserin kautta, tulee muistaa että tilanne poikkeaa livetilanteesta, jossa esimerkiksi rummut kuuluvat yleensä liiankin hyvin ilman ainuttakaan mikrofonia. Yksikin rumpusettiä kohti suunnattu mikrofoni korjaa jo tämän tilanteen.

Tärkein neuvo miksauksen kanssa lienee kuitenkin se, että jos se kuulostaa hyvältä, se kuulostaa hyvältä. On turha stressata onko asiat tehty jonkin mystisen miksausetiketin mukaan, jos lopputulos toimii. Tämä pätee etenkin kun kyse on kuitenkin harrastetoiminnasta. Muutenkin kannattaa muistaa että musiikissa on kyse viestinnästä ja tulkinnasta, eikä suinkaan vain teknisestä suorituksesta. 

Toinen neuvo voisi olla se, että on turha jäädä murehtimaan soundillisia kuriositeetteja, kuten sitä onko basarissa tarpeeksi potkua tai kitarassa turhaa alamiddleä - paljon tärkeämpää on se, että rytmi ja harmonia ovat kunnossa, ja ne välittyvät hyvin jo hyvällä yhteissoitolla ja sillä että kaikki instrumentit kuuluvat.

Äänikortti

Äänikortiksi striimaamiseen riittää käytännössä mikä tahansa äänikortti. Koska mikserit ovat kuitenkin käytännössä aina stereomiksereitä, on vähintään kaksikanavaisen äänikortin käyttö stereoäänen mahdollistamiseksi järkevää - stereoääni saa esimerkiksi kiipparit kuulostamaan huomattavasti isommalta, ainakin kuulokkeilla ja stereokaiuttimilla kuunneltaessa.

Kun mikseri kytketään äänikorttiin, on erittäin tärkeää tarkkailla, että äänikortin äänitystaso on säädetty kohdilleen. Äänikorteissa on tätä varten yleensä input-liittimen vieressä valo, jossa punaisen valon syttyminen kertoo siitä, että ääni “clippaa” eli ylittää sallitun tason, josta seurauksena on ikävän kuuloista digitaalisäröytymistä. Tätä voi välttää säätämällä joko äänikortin input level -säätimiä, tai sitten vähentämällä mikserin master-äänenvoimakkuutta.

Monissa miksereissä on myös USB-liitin, jolloin äänikortille ei ole erikseen tarvetta. Tietokoneelle tulee kuitenkin asentaa äänikortin ajurit, jotka löytyvät parhaiten hakukoneiden avulla. Suurimmassa osassa miksereitä USB-liitännän kautta koneelle siirtyy master-outputin signaali, eli se, mitä muutenkin ollaan miksaamassa. Tällöin riittää valita äänilähteeksi tietokoneeseen liitetty mikseri.

Läppäri ja internetyhteys

Kannettava tietokone mahdollistaa luotettavimman striimauksen ja minkä tahansa USB-äänikortin käytön. Tietokoneessa tulee olla myös webkamera, joka nykyään löytyy käytännössä kaikista läppäreistä. On olemassa myös esimerkiksi iRig-merkkisiä äänikortteja, jotka toimivat myös älypuhelimilla ja tableteilla, ja myös näiden kanssa striimiin saa äänet äänikortin kautta. Huomioitakoon kuitenkin että osalla mobiilistriimaajista älypuhelin tai muu laite on saattanut katkaista striimin kesken kaiken vähäisen tallennustilan vuoksi.

Verkkoyhteydestä: käytettävissä olevan internetyhteyden laatu vaikuttaa suoraan streamin laatuun. Ihannetapauksessa käytössä on langallinen yhteys tai vähintään laadukas wifi-verkko, mutta myös mobiiliyhteydet ovat nykyisellään sillä tasolla että striimin uskaltaa avata myös 4G-verkossa. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että full hd-tasoista kuvaa ei välttämättä kaikissa tapauksissa striimiin välity, ja tällöin kyse on todennäköisesti siitä että striimauspalvelu on joutunut rajoittamaan striimin laatua verkon hitauden vuoksi - vaikka hidastelu olisi vain ajoittaista.

Käytännön vinkkejä

Testistriimi / Soundcheck

Ennen varsinaisen keikan suorittamista, kannattaa esimerkiksi edellisenä päivänä luoda testistriimi, joka luodaan jonkun henkilökohtaiselta facebooktililtä, ja määritellään näkyväksi vain soittajille / muille halutuille jäsenille. Testistriimiä voidaan käyttää äänentasojen ja miksauksen tarkistamiseen.

Kaiku 

Ripaus (tai lapiollinen) reverbiä tai delayta sitoo yleensä miksausta yhteen ja saa etenkin laulun kuulostamaan luonnollisemmalta, toisin sanoen paremmalta. Monista miksereissä on sisäänrakennetut efektit, mutta yhtä monista ne puuttuvat. Jos mikserin sisäänrakennettu eekti puuttuu, käyttäkää kitaristin reverb-pedaalia kytkemällä normaali plugipiuha mikserin AUX-lähdöstä kaikupedaalin sisäänmenoon, ja kaikupedaalin ulostulosta takaisin mikseriin, joko AUX return eli paluuliittimeen tai vaihtoehtoisesti mikserin omaan kanavaan. Kitarakaiuissa on vaihtelevasti “kuiva” eli alkuperäinen äänisignaali mukana paluusignaalissa - joissain laitteissa kuivan signaalin tappaminen onnistuu suoraan mix/blend/level -säädintä tappiin asti kääntämällä, joissain kuivan signaalin poistaminen vaatii laitteen sisältä löytyvän kytkimen kääntämistä toiseen asentoon.

Kuvassa AUX-lähdöstä lähtee keltainen piuha kaikupedaalin sisäänmenoon. Useimmissa digitaalikaiuissa on stereoulostulo, joten paluusignaali on punaisilla piuhoilla kytketty mikserin stereokanavaan 3-4. Kaiun saa käyttöön vääntämällä mikserissä kanavakohtaista aux-säädintä, jolla säädetään aux-lähtöön, eli kaikulaitteelle lähtevän signaalin voimakkuutta. 

Sähkökitara suoraan linjaan

Sähkökitaran voi toki mikittää, mutta käytännöllinen ratkaisu on tökätä skitta suoraan mikseriin esimerkiksi mallintavan efektin tai säröpedaalin kautta, ja kuunnella sähkökitara osana miksausta monitoroinnin kautta. (Monitoroinnista lisää seuraavaksi.) Oma suosikkiratkaisuni on ollut mallintava kitarapedaali kaiutinemulaatiolla, jonka perään olen kytkenyt delayn ja reverbin, joiden stereo-outputit olen kytkenyt mikserin stereokanavaan. Tällöin välttyy mikrofonin kanssa säätämiseltä ja kitara istuu miksaukseen vaivattovammin.

Monitorointi

Useimmissa miksereissä on kuulokkeille tarkoitettu liitäntä, sekä joissain miksereissä myös painike jolla mikserin master-ulostuloon kulkeva signaali voidaan ohjata myös kuulokeliitäntään. Koska master-ulostulo on käytössä äänitystä varten, voi kuulokeulostulosta vetää piuhan vaikka kotistereoiden tai matkakaiuttimen aux-liitäntään, jotta esimerkiksi kiipparit saadaan olohuoneympäristössä kuulumaan. Kannattaa tsekata myös kuulokkeiden kanssa, miltä yleissoundi kuulostaa, sillä kovaääniset soittajat saattavat peittää alleen 

Visuaalisuus

Koska striimi on läppärillä kuvattuna varsin staattinen, kannattaa panostaa soittotilan siisteyteen ja ulkoasuun. Piuhat kannattaa piilottaa mahdollisuuksien mukaan kuvan ulkopuolelle ja häiritseviä kalusteita voi peittää vaikka kankailla. Striimin näkymän ulkoasun määrittelee vain mielikuvitus, eikä sitä ole pakko tehdä ollenkaan - kotiikutoisuus sopii varsin hyvin tämänhetkiseen tilanteeseen jossa lähes kaikki muutkin ovat kodeissaan.

Kuvallinen esimerkki

Kuvallisen esimerkin kanssa käyn hieman läpi hiljattain kotikonstein toteutetun livestream-keikan kytkentöjä. Kyseisen keikan kanavalista oli kutakuinkin seuraavanlainen:

  1. Laulu
  2. Keyboard
  3. Kitara (Left)
  4. Kitara (Right)
  5. Reverb (L)
  6. Reverb (R)
  7. Taustanauha (L)
  8. Taustanauha (R)

Rajalliset kanavat otettiin siis tehokkaasti käyttöön ja stereokanavista otettiin ilo irti. Reverb on kytketty stereokanavaan 5-6 sillä erillistä AUX-paluukanavaa ei Notepad 102-mikseristä löydy.

Ensimmäisessä kuvassa yleiskuva käytössä olleesta mikseristä. Vihreällä on ympyröity äänikorttiin kytkettävä MIX-ulostulo, jota myös master-outputiksi usein kutsutaan. Keltaisella on ympyröity phones-liitäntä, joka on 6.3mm stereojakki. (Kuvassa liitännässä on jo 6.3mm-3.5mm kuulokeadapteri.) Tästä liitännästä vedettiin tavallinen ns. aux-johto (miniplugi-miniplugijohto) kotistereoihin, jotka toimittivat monitoroinnin virkaa.

AUX-lähtöön kytkettiin jo aiemmin mainitusti kitarapedaalina yleensä käytetty kaikuefekti, josta paluusignaali kytkettiin mikserin stereokanavaan.

Vaikka kitaristina jouduin luopumaan kaiusta pedaalilaudassani, se ei haitannut sillä pystyin yhä käyttämään reverbiä avaamalla kaikua myös kitaran signaalille mikserissä.

Monitorointi toteutettiin vetämällä tavallinen miniplugipiuha a.k.a. “aux-piuha” mikserin kuulokeliitännästä kotistereoiden aux-liitäntään. Koska soittotilanteessa ainoastaan laulu oli kuultavissa akustisesti, saatiin monitoroinnista realistinen kuva soundista.

Äänikortti kytkettiin main-outputtiin, ja äänikortin äänitystaso, ts. äänikortin inputtien gainit, säädettiin tasolle jossa ne eivät säröydy. Kuvassa M-Audio Profire 610 -äänikortti, todellisuudessa käytössä oli iRig Pro Duo -äänikortti joka kytkettiin iPadiin, jonka etukamera todettiin läppärin webkameraa laadukkaammaksi.

Sähkökitaralla käytössä oli vahvistinta mallintava Joyo American -pedaali, jonka perään kytkettiin delay-efekti, josta signaali otettiin stereona mikseriin. Vahvistinmallinnuspedaalin eteen signaaliketjussa voi hyvin laittaa säröpedaaleita yms. efektejä, joita tavallisestikin käytettäisiin oikean kitaravahvistimen kanssa. Soittotilanteessa käytössä oli muitakin efektipedaaleja.

Lopulliset kytkennät näyttivät jokseenkin tältä - puuttuvina osina striimin luomiseen käytetty ipad, johon vasemman reunan musta äänikortti kytkettiin, sekä kosketinsoitin, joka kytkettiin mikserin tyhjään kakkoskanavaan.

Tällä tavalla tehdyn keikan striimin taltiointi

Loppusanat

Turun elävän musiikin yhdistyksen puolesta toivon että mahdollisimman moni rohkaistuu ja luo kriisitilanteen keskelle näitä niin sanottuja digitaalisia leiritulia, joiden ääreen ihmiset voivat virtuaalisesti kerääntyä kuuntelemaan ystävien ja tuntemattomien esityksiä.

Muistutettakoon myös, että vaikka livestreamkeikka on poikkeusaikana miellyttävä ja helppokäyttöinen väylä taiteen pariin pääsemiselle, tulee tapahtuma-ala olemaan jokatapauksessa suurissa taloudellisissa vaikeuksissa koronakriisin väistyessä. Yhä useamman artistin tulojen painopisteen siirryttyä levymyynnistä keikkailuun artistien toimeentulo on vaarassa, ja ohjelmatoimistojen suuri työmäärä on valunut hukkaan peruuntujen keikkojen ja festarien muodossa.

Alan tuskaa tukemaan on perustettu jo lukuisia väliaikaisratkaisuja, joiden kautta artistit tarjoavat maksullisia live-esityksiä verkkostreamin kautta. Myös Yle on nostanut kotimaisen musiikin osuutta radiokanavillaan ja aikoo panostaa livekeikkoihin televisio- ja verkkokanavillaan.

Nämä toimet eivät kuitenkaan tule riittämään, vaan talousvaikeuksia tulee väistämättä. Vetoammekin lukijoihin: Tukekaa artisteja ostamalla levyjä ja oheistuotteita, käykää live-musiikkia tarjoavissa ravintoloissa, tukekaa tapahtuma-alaa ostamalla lippuja jo nyt syksyn tapahtumiin, harkitkaa onko hyvityksen hakeminen peruuntuneesta keikasta täysin välttämätöntä, ja muistakaa kulttuurin arvo. Tämä kuulostaa suoranaiselta latteudelta, mutta tuon arvon suuruudesta voi saada jonkinlaista osviittaa miettimällä, millaista olisi elämä maailmassa ilman taidetta ja viihdettä - kenties se auttaa ymmärtämään että sijoitus taiteeseen on sijoitus omaan ja muiden hyvinvointiin.

21.3.2020
Telmu ry

telmuturku@gmail.com
Y-tunnus: 2524856-3
Rekisterinumero: 205.104
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram